San Diego, sunnuntai

Sunnuntai oli vähän niinkuin edellinen sunnuntaikin, vain käänteisessä järjestyksessä. Hotellilta meidän piti poistua jo aamupäivällä, mutta lento kotiin lähtisi vasta illalla. Ajelimme siis aamupäivästä San Diegoon ja ajattelimme käydä vielä vähän nähtävyyksiä katsomassa. Ensimmäinen etappi oli USS Midway, vanha lentotukialus joka nykyään on museokäytössä. Kivan näköinen paatti, joka oli täynnä vanhoja sotilaslentokoneita, helikoptereista yms. Lapset olivat ainakin onnesta soikeina, varsinkin kun moniin ohjaamoihin pääsi sisälle istumaan. Karikin näytti nauttivan. Ja Johanna nyt on tyytyväinen aina kun lapset /Kari eivät riehu ja kiukuttele, joten kaikki hyvin.

USS Midway, perän ravintola (jossa mekin söimme).

Poseerausta.

Hurja pilotti.

Ja sitten niitä oli kaksi. Heiluttaa piti tietty joka koneesta.

Tällainen pitäisi saada Tanelin huoneen oveen...

Johannastakin tulisi tosi hyvä pilotti, eikös vaan?

Helikopteria ihailemassa.

Virallinen (sikahintainen) potretti. "Kato äiti, mä mökötän", hihkui Senni kuvan nähdessään. 

Enpä muista koska olisi pikkuherraa viimeksi nähnyt noin onnellisena (paitsi silloin kun sai uuden Turtles-hupparin)!

Kari otti kuvan Johannasta joka otti kuvaa lapsista. Taiteellista...

Iltapäivästä kiertelimme vielä satama-alueella, päädyimme johonkin turistikylään, katselimme kauppoja, lapset alkoivat kiukutella ja karkailla, normimeininkiä... Lopulta ajelimme lentokentälle, hoidimme kaikki muodollisuudet (Senni uskalsi ensimmäistä kertaa elämässään mennä turvatarkastuksesta, wuhuu!), lapset jatkoivat kiukutteluaan ja Kari lähti etsimään kaljabaaria. No, jotenkin sieltä lopulta päädyttiin lentokoneeseen ja lento itsessäänkin meni yllättävän mukavasti. Väsy painoi taas silmissä, koska Taneli nukahti bussiin matkalla lentokentältä autolle. No, olihan kello jo aika paljon, ainakin Texasin aikaa. 

Reissu oli kyllä kaikin puolin onnistunut (jos nyt yritetään unohtaa tuo viimeinen päivä raivokohtauksineen), paljon tuli nähtyä, vaikka enemmän taisi jäädä niitä näkemättömiä asioita. Ehkäpä sitten jonain päivänä päästään sinne uudestaan ;)

Viimeiset hyvästit San Diegolle!