4.10.2014

San Diego, lauantai

Lauantai vietettiin leppoisissa merkeissä. Johanna ylipuhui porukan lähtemään San Diegoon pienelle laivaristeilylle ja hyvä niin, koska se oli aika hieno kokemus. Risteilyn aikana näimme paljon nähtävyyksiä, huomattavan määrän vanhaa sotilaskalustoa, hienoja maisemia ja luonnonvaraisia merileijonia. Ja niitä pelikaaneja, niitä piisaa joka paikassa. 


Paikallinen nähtävyys, Coronadon silta.


Risteilyväkeä.


San diego mereltä nähtynä. Kaunis kaupunki.


Merileijonat vakiohengailupaikallaan.


Koskakohan Hyvinkäälle saadaan tällaisia katulamppuja?





Risteily kesti pari tuntia, jonka jälkeen suuntasimme taas hotellille syömään ja lepäämään. Iltapäivästä päätimme vielä lähteä rentoutumaan sinne Carlsbadin rannalle, josta olimme aiemmin ajaneet ohi. Meidän hotellimme oli ihan mahtava, sieltä sai lainaan niin hiekkalelut, pyyhkeet, aurinkovarjot kuin surffilaudatkin. Olimme siis hyvin varustautuneita. Päivä oli mukavan lämmin joten nautimme rantailusta, lapset tosin viettivät aikansa lähinnä oheisessa leikkipuistossa. Johanna sai kaamean urheiluvamman, kun jotkut sankarit heittelivät jenkkifutista ja erään kerran se päätyi sitten suoraan Johannan lonkkaan (jälki on muuten vielä kuukautta myöhemminkin näkyvissä, toim. huom.). Kari yritti opetella surffaamaan, huonolla menestyksellä. Aallot olivat vähän liian isoja, itse asiassa niin isoja, että uiminen oli tuolloin rannalla kiellettyä. Eipä olisi kyllä tullut mieleenkään lähteä polskimaan siihen aallokkoon.


No swimming.


Lämpöä ja aaltoja riitti.


Ja koska auringonlaskusta ei voi saada koskaan tarpeekseen, niin Johanna lähti illalla vielä kerran käymään "omalla" rannalla. Loppuperhe jäi hotellin uima-altaaseen huuhtomaan rannan hiekkoja pois ja lopulta Johannakin liittyi seuraan. Iltauimiset olivat kyllä vähän siinä ja siinä pystyikö niistä nauttimaan, koska auringon kadottua ilma viileni äkkiä ja koska vesi ei ollut lämmitettyä, oli sekin aika viileää. Lapsia tuo ei tuntunut häiritsevän, Johannaa vähän enemmän. Lopulta kuitenkin saimme houkuteltua lapsetkin pois altaasta ja siirryimme sisätiloihin pakkaamaan, koska seuraavana aamuna olisi lähtö. 


Chillailua rannalla.


Vikana päivänä sitä muistaa kuvata hotelliakin...


Hotellin sisäpihaa.


Ja sieltähän se loppuperhe löytyi, altaasta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti