20.11.2014

Senni 5 vuotta!

Vihdoin oli se päivä, jota odotettiin hartaasti... no, noin 364 päivää. Senni täytti vihdoin viisi vuotta. Varsinaisena synttäripäivänä ei sen kummemmin juhlittu, mitä nyt päiväkotiin vietiin neidin lempiherkkuja, donitseja. Lauantaina päästiin sitten juhlimaan, tosin porukka kutistui aika pieneen sairastapauksen vuoksi, mutta juhlittiin sitten "omalla" porukalla, eli Joelin ja kumppaneiden kanssa. Neiti oli tilannut etukäteen äidiltä prinsessakakun ja paljon pinkkiä ja prinsessalautasia ja kaikkea... Ja Johannahan sitten yritti parhaansa mukaan toteuttaa neitokaisen päähänpistoja.


Sankari poseeraa uudessa mekossaan.


Neiti oli prinsessabarbikakkuun kovasti tyytyväinen.


Kakkutikkareita.


Kynttilänpuhallusta.

Saa ottaa!


Ja näin paljon mahtuu sapuskaa suuhun yhtäaikaa!

16.11.2014

Sirkuksessa

Talven kylmintä päivää vietimme palelemalla ensin sirkuksessa ja sitten jäähallissa. Paikallinen kiertävä sirkus saapui kaupunkiin, joten menimme katsomaan minkälaista on sirkus amerikkalaisittain. Eipä tuo loppujen lopuksi kauheasti suomalaisesta poikennut, täällä tosin ei ole kiellettyä norsujen pito, joten niitä sitten oli tässäkin sirkuksessa. Ja lapsethan vain tykkäsivät. Lemppareita taisivat kuitenkin olla hassut pellet. Tai ne ihanat hevoset. Kari tykkäsi eniten moottoripyöräesityksestä. Johannasta kaikki oli hienoa, tosin kaikki ilmassa tapahtuneet temput piti varmuuden vuoksi katsoa silmät kiinni, niinkuin aina ennenkin ;)


Tervetuloa sirkukseen!


Kolme moottoripyörää huristeli yhtäaikaa pallossa.


Ronsut istuvat kiltimmin kuin Nuka & Myrtti.


Trapetsityyppejä.

Lunta!!!

Lumi yllätti autoilija, tai jotain sinnepäin... Täällä se ehkä enemmän onkin yllätys, joka vuosi kun sitä ei täällä näe. Nyt kuitenkin pieni maistiainen saatiin Texasin talvesta, tosin lumet sulivat kyllä jo iltapäivään mennessä pois... Lapset olivat jo lähdössä lumiukkoja tekemään, mutta ihan siihen tarvittavaa määrää ei lunta kuitenkaan saatu. Katsotaan jos vielä toinen maistiainen talven aikana saataisiin... Tai no onhan meillä tiedossa talvilomareissu maaliskuussa Coloradoon, missä lunta riittää ihan varmasti taas yli oman tarpeen.





15.11.2014

Ninjapuistoilua

Yksi Suomi-koulun oppitunti pidettiin koko koulun yhteisenä urheilukertana, tänä vuonna hallitus oli päättänyt, että sitä vietettäisiin Dallasissa Lil'Ninjas -sisäleikkipuistossa. Siitäkös meidän pikkuninjamme olivat innoissaan. Touhua riitti, Taneli oli tietysti elementissään kun sai touhuta "isojen poikien" kanssa ja Sennillekin löytyi mukavaa puuhaa, vaikkei kiipeilyt niin jaksaneetkaan innostaa. 


Tasapainoilua "vauvojen puolella".


Puisto ja suomikoululaisia.


Senni hula-vanteiden parissa.


Vähän sentään Sennikin jaksoi kiipeillä.


"Minä ite!!! Et auta!!!" Ja Tanelihan meni...


Isojen poikien liukumäki, Senni ei uskaltanut tulla lähellekään.

2.11.2014

Fort Worthin eläintarhassa

Olimme suunnitelleet, että käydään näissä lähiseudun eläintarhoissa "sitten syssymmällä", eli kun ilmat olisivat vähän viileämpiä ja eläimistäkin ehkä jopa näkisi jotain. Nyt olikin oiva viikonloppu sitä ajatellen, joten suunnistimme heti aamusta Fort Worthin eläintarhaan, joka sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä meistä. Reissukavereina meillä oli, yllätys yllätys, Joel ja Merja. Nelisen tuntia jaksoimme taas ihmetellä elukoita, joita näkyikin ihan kiitettävästi. Lapset olivat suhteellisen kiltisti, paitsi loppua kohti Senni (joka taas laiskotteli ja kulki suurimman osan matkaa kärryssä) alkoi kiukutella ja joutui jättämään apinatalon väliin. Mutta eipä Senni niistä apinoista niin perustakaan, Tanelille on paljon tärkeämpää päästä tapaamaan sieluntovereitaan ;) 


Senni näki krokotiilin kuvan ja innostui heti.


Afrikansatulahaikara.


Täälläkin oli pinguja.


Myös Texasin omalle eläimistölle oli osastonsa.
Johanna olisi paljon onnellisempi jos olisi jättänyt sen ötökkätalon väliin... Tieto lisää tuskaa. No, ehkei niitä mustia leskiä meidän nurkissa pyöri... toivottavasti.


Lapset ratsastavat krokolla.


Kotka oli komea.


Puuma (tai joku sellainen...)


White-nosed coati (juu, en tiedä mitä se on suomeksi...)
Edit: Nenäkarhu, tietää sanakirja...


Taneli ratsastaa kengulla. "Mutta ei se ole oikea", totesi herra. 


Oikea kengu sen sijaan otti aika lokoisasti...


Harvinaisen masentuneen näköinen leijona.


Hyeenoiden paini on vähän kuin olisi Nukaa ja Myrttiä katsonut.


Valkoinen tiikeri oli aika söpönen. Mistäköhän saisi hankittua näiden pentuja...? ;)


Ronsuja oli täälläkin, pari ihan vauvaakin (no, päälle vuoden ikäisiä...)


Mangusti popsii hiirtä.


Vauvaronsut vesileikeissä.


Orangit olivat hupaisia, varsinkin tämä showmies (/-tyttö?). Sillä oli kolikko, jota se pyöritteli nenänsä päällä ja lopulta viskasi sen katsojille. Sitten se jäi käsi ojossa odottamaan, että kolikko heitetään sille takaisin. 

1.11.2014

Happy Halloween!

Eilen juhlittiin Halloweenia ja vaikka se Johannan mittapuun mukaan kuuluu sarjaan "turhat juhlat", piti se tietysti sen kerran kun täällä nyt ollaan kokeilla mistä on kyse. 

Juhlinta alkoi oikeastaan jo torstaina, kun päiväkodilla oli Halloween-juhlat, josta lapset touhottivat jo päiväkausia etukäteen. Piti miettiä pukeutumista ja piti viedä herkkuja syötäväksi. Senni tietysti halusi olla prinsessa (tämä ei varmaan yllättänyt ketään). Tanelin pukua piti vähän miettiä, sillä merirosvopuvussansa hän ei pääsisi yksin vessaan. Lopulta Taneli lähtikin "ikäväisenä", eli suomeksi turtles-kilpikonnana. Taneli käyttää Turtlesista sanaa ikäväinen eikä kukaan raaski opettaa oikeaa sanaa, koska tuo on niin hauska versio. Alunperin Taneli sanoi niitä "teininä kilpkonniksi", kun ei osannut sanoa teini-ikäinen mutanttininjakilpikonna. Johanna sitten yritti opettaa sanomaan teini-ikäinen ja siitä Taneli keksi sitten ikäväisen. Mutta oli mikä oli, Taneli siis pukeutui vain vihreisiin housuihin ja turtles-huppariin, joka on tämänkin blogin sivuilla jo vilahtanut. 

Perjantai olikin sitten yhtä härdelliä. Päivällä nyt ei mitään ihmeellistä ollut, päiväkotia ja töitä (ja Johanna leipoi pullaa). Iltapäivästä lähdettiin sitten McKinneyn kaupungin järjestämään tapahtumaan, jossa kierrettiin pitkin keskustan kauppoja ja kauppiaat jakoivat namia lapsille. Lapsetkin olivat vaihtaneet pukeutumistaan, koska illasta oli tulossa aika viileä (uskottava se on, Texasissakin on syksy). Sennillä oli vanha tuttu susipuku ja Tanelikin sai vihdoin merirosvopukunsa päälle. Johanna oli vampyyri ja isi jääkiekkoilija. Ei mitään uutta auringon alla siis. Puolisentoista tuntia kiertelimme kauppoja jonossa muiden kanssa, seuraan liittyi myös lasten paras kaveri Joel-ritari. 


Etäisesti tutunnäköistä porukkaa...


Senni, Taneli ja Joel pääsivät paloauton sisälle!


Senni uskalsi hakea namin pelottavalta irtokädeltä.

Seuraavaksi lähdimmekin sitten illanviettoon Joelille. Heillä oli naapurusto järjestänyt yhteisen tapahtuman ja me vähän kuokimme mukana. Kävimme yhdessä trick or treat-kiertueella naapuruston taloissa. Lapsilla oli ainakin huisin hauskaa ja jopa Senni (joka on maailman laiskin lapsi) jaksoi kävellä ja kantaa koko ajan painavammaksi muuttuvaa namikassiaan. 

Kun olimme kierrelleet tarpeeksi, palasimme Joelille, jossa vielä juhlimme keskenämme. Toisin sanoen lapset söivät karkkejaan ja katsoivat leffoja ja aikuiset saunoivat ja uivat (vesi oli 18-asteista, täkäläisittäin jo uimakelvotonta). Kaikin puolin ihan mukava ilta, mutta Johanna ainakin on ihan tyytyväinen, että Suomessa ei olla näin hysteerisiä Halloweenin suhteen. 


Koristeluja matkan varrelta.


Böö!


Trick or treat!


Lapset ja illan saalis.


Ja maisteluksihan se sitten meni.


Kari lempipuuhissaan, saunan sytytyksessä!