Chichen Itza, Meksiko

Yksi päivä lomareissusta pyhitettiin kulttuurille, matka suuntautui Chichen Itzan pyramideja katsomaan. Ei ehkä ihan paras mahdollinen retki lasten kanssa tehtäväksi, mutta sen kerran kun noilla suunnilla oltiin... Onhan kyseessä kuitenkin yksi maailman seitsemästä ihmeestä.

Hotellin avustuksella järjestimme itsellemme valmisretken, tosin esitteen ja todellisuuden ero oli aika... no, huomattava. Matka piti tehdä luksusbussilla (vessa, virvokkeita yms.), mutta matkustimme sitten Transitinrämällä sen 2,5-3 tuntia suuntaansa. No, pysähdyttiin sentään kerran huoltoasemalle vessaan, joten mitäpä sitä turhia valittamaan... Matkaan lähdettiin jo kuuden jälkeen aamusta, ensin taksilla satamaan, sitten lautalla mantereelle, sitten bussilla (eli transitilla) pyramideille. Paluumatkalla pysähdyimme Ik Kilin sinkholelle, eli maanalaiselle järvelle. Sinne olisi päässyt halutessaan uimaan, mutta me emme halunneet. Pysähdyimme myös ravintolassa lounastamassa. Takaisin hotelilla olimme vasta lähempänä puoli yhdeksää illalla, joten päivä oli todella rankka itsellekin, lapsista puhumattakaan. Matkanjärjestäjä ei kyllä suuria kehuja saa, hintaansa nähden reissu oli kyllä vähän pettymys, mutta tulipahan ainakin nähtyä  tuo pyramidi. Se sentään oli aika komea. 

Kaikkea ne Mayat rakensivatkin...

Muinaisen pallopelin säännöt. Otetaanko erä?

Joku muuri jossa on jotain kirjoitusta (oppaan jutut menivät pitkälti ohi lasten raivotessa).

Uhripatsas, tuohon piti kuulemma ihmissydän uhrata...

Moi mä oon Tane ja mä näin Mayojen pyramidin!

Pojat poseeraa (Senni jatkoi raivoamista)

Näitä vekkuleita riitti tähänkin maankolkkaan.

Muinaisten pyramidien raunioiden päällä voi vaikka kiipeillä ja mennä keppisotaa...

Paljon pylväitä.

Aika jyrkät oli raput (ylös kiipeäminen oli tosin kiellettyä).

Ik Kilin järvi, kaukana maan sisässä.